Seuraavassa paperissa on kuitattu Martti Muinosen vaimon maksamat verot vuodelta 1794.
Kuitin otsikko: Följande afgifter i Krono utlager tilkommen Mårten Muinoins hustru för 1794 at erlägga.
Pellon maksuista yht. 30 killinkiä Martin vaimo maksaa yhden
kolmasosan eli 10 killinkiä. (Rahayksiköt ja niiden nimitykset
olivat melko mutkikkaita tuohon aikaan mutta oletettavasti esim.
loppusumma on 3 riikintaalaria, 12 killinkiä ja 11 äyriä)
Ikkunalasimaksua (fönsterluft) - .
- . 6 (äyriä).
Paloviina-arrentia -. 21. 8.
Sitten edelleen maksunimikkeitä kuten passevolance -. 22. 2.
extra ordinarie ränta -. 5. -.
domare pengar -. 3. -.
Mårtens hu såsom värdinna i bewillning och medicinal fond -.
22. 1.
det mants pengar lärning och slotts hälp -. 15. 4.
Sonen Påhl med syster erläggan tilsammans 1. 7. 2.
... värdinnan och 2 personer -. 3. 6.
Lisää verokuitteja.
Seuraavissa kuvissa pari aukeamaa Sexman Jacob Muinosen (esi-isäni 5 sukupolvea taaksepäin) verokuittauskirjasta. Kirjaa oli käytetty kahteen tarkoitukseen, vuotuisten verojen kuittina ja nähtävästi "Jaska" oli kerännyt kylältä Ukonniemeä myöten isonjaon maanmittarin palkkoja ja käynyt niitä maksamassa, näiden palkkojen kuittaajina olivat Nordwik ja Carl F. Corander.
Raesade ja rajuilma 16. päivänä kesäkuuta 1748.
Perintötilallinen Lauri Muinonen (Börde bonden Lars Muinonen) anoi kruunulta helpotusta viljaveroon, koska raesade oli lyönyt maahan suurimman osan hänen vuoden sadostaan. Paikallisoikeus antoi asiasta kaksisivuisen lausunnon syyskäräjillä 3. päivänä lokakuuta 1748 allekirjoittajana kihlakunnantuomari Eberhard Sievers.
Asiakirja lähetettiin osoitteella Degerby Lands Contoir, jossa edellisenä vuonna Savon maaherraksi nimitetyn parooni Henrik Jakob Wreden toimenkuvaan kuului vahvistaa allekirjoituksellaan päätökset tällaisissa asioissa. (Degerby silloinen tapulikaupunki tunnetaan nykyisin Loviisan kaupunkina.)
